Tutkimus: Luottamuksesta henkilökohtaisen datan käyttöön on tullut yksi ihmisen perustarpeista

Dentsu Aegis Network on julkaissut Digital Society Index -tutkimuksen, jossa on mukana 24 eri maata ja yli 43 000 haastateltavaa, myös Suomesta. Vuoden 2019 teema on “Human Needs in a Digital world”. Yhdessä Oxford Economics -analytiikkayhtiön kanssa tehty tutkimus keskittyy digitaalisen teknologian lisäksi siihen, kuinka hyvin digitalisaatio tyydyttää ihmisten tarpeita ja kuinka se vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. 

Voit ladata koko tutkimuksen tästä.

Britit romahtivat, Pohjoismaat kukoistavat

Tutkimme 24 maata kolmen eri määreen avulla: dynamiikan, luottamuksen ja sen, kuinka hyvin ihmiset tuntevat, että he olivat mukana digitaalisessa kehityksessä. Vuoden 2019 tutkimuksessa Singapore, Yhdysvallat ja Kiina veivät TOP 3 -sijat digitaalisimpien maiden indeksissä. 

Pohjoismaat dominoivat kärkikymmenikköä: Tanska sijalla 4, Suomi sijalla 7, Norja sijalla 8 ja Viro sijalla 9. Ruotsi ei ollut mukana tutkimuksessa. 

Merkittävä edelliseen tutkimukseen verrattuna oli, että Brexit-prosessin kimpussa painiva Iso-Britannia tippui 1. sijalta viidenneksi. Brittiläisten usko siihen, että teknologia voisi merkittävällä tavalla ratkaista yhteiskunnan suuria ongelmia, romahti.

Tutkimuksen päälöydökset ovat: 

• Digitaalisuus lisää suomalaisten hyvinvointia. Suomessa työntekijät eivät koe, että työnantajat hyödyntäisivät heidän digitaalista osaamistaan. Enemmistö kuitenkin uskoo teknologialla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, mutta ei kuitenkaan uskota, että teknologia ratkaisee merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. 
• Runsas käyttö ajaa uskoa digitaalisuuden mahdollisuuksiin. Ne, jotka näkevät, että digitaalisuus vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan ja heidän omaan kehittymiseensä tulevaisuudessa, käyttävät digitaalisia palveluita kaikkein eniten. 
• Kuluttajat, joita ovat vaikein tavoittaa, ovat brändeille usein arvokkaimpia. Ihmiset, jotka käyttävät digitaalisia palveluita ja laitteita kaikkein eniten, myös todennäköisemmin rajoittavat henkilötietojensa käyttöä markkinoinnissa ja käyttävät ad blockereita eli mainosten esto-ohjelmia. 
• Luottamuksesta datan käyttöön on tullut yksi ihmisen perustarpeista. Globaalisti 8/10 tutkimukseen vastanneista kertoo, että lopettaisi asiakassuhteensa yrityksen kanssa, joka väärinkäyttäisi heidän dataansa. Pelko oman datan väärinkäytöstä on suurin syy siihen miksi teknologiateollisuuteen ei luoteta globaalisti. Vain 45 % uskoo yritysten suojelevan heidän henkilötietojaan. 

”Suomessa johtajien tulisi miettiä, miten digikyvykkyydet valjastetaan yritysten käyttöön”

Suomen sijoitus on hyvä, mutta ei kuitenkaan yksi kärkisijoista. Digimarkkinoinnin parissa uransa luonut, aiemmin muun muassa Googlella työskennellyt Head of iProspect Reetta Peltola huomauttaa, että Suomessa olemme tottuneet vastaavissa maavertailuissa näkemään maamme mallioppilaana saatavuuden, kuten esimerkiksi internet-yhteyksien ja digitaalisten kyvykkyyksien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa huomioitu dynamiikka kuitenkin laski kokonaissijoitusta.

- Tutkimuksemme mukaan enemmistö suomalaisista ei koe, että heidän työnantajansa mahdollistaisivat digitaalisten kykyjen optimaalista käyttöä työn parissa. Vahvat digitaaliset kyvykkyydet omaavista suomalaisista vain 40 % kokee, että he pääsevät laajasti käyttämään niitä työssään. Globaalisti vastaava luku on 56 %. 

- Kaikista suomalaisista vain joka neljäs kokee pääsevänsä hyödyntämään kaikkia digitaalisia kykyjään, joka on sekin selvästi globaalia vertailulukua 41 % alempana. Suomalaisyritysten johtajien tulisikin miettiä, miten nuo uinuvat kyvykkyydet valjastetaan kasvun ja kehityksen ajureiksi, Peltola nostaa esiin. 

Suomalaiset olivat positiivisempia kuin globaali verrokkiryhmä eli siinä, miten he uskovat teknologian vaikuttavan heidän omaan hyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa. Lisäksi enemmistö suomalaisista uskoo teknologialla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaamme.

- Kuitenkin vain noin kolmasosa (34 %) uskoo teknologian ratkaisevan merkittäviä ongelmia. Tästäkin syystä Suomen tulisi valjastaa olemassa oleva digiosaamisemme mahdollisimman hyvin eri organisaatioiden käyttöön ja kehittää osaamistamme entisestään, Peltola kehottaa. 

”Teknologian tulisi palvella ihmisten perustarpeita”

Alle puolet ihmisistä globaalisti tuntee, että heidän digitaaliset tarpeensa on tyydytettyjä. Ihmiset suhtautuvat kokonaisuudessaan myös hyvin negatiivisesti digitaalisuuteen, sillä vain 1/3 ihmisestä uskoo digitalisaation luovan työpaikkoja. Joka kolmas myös uskoo, että digitaalisuudessa on negatiivisia vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa ja terveyteensä. 

Toisaalta globaalisti 2/3 ihmisistä uskoo digitalisaation tuomien positiivisten vaikutusten, kuten esimerkiksi helpomman pääsyn tiedon äärelle, tehokkuuden ja digitalisaation mukanaan tuomien laajojen valintamahdollisuuksien, olevan 5-10 vuodessa suurempia kuin digitalisen maailman negatiivisten vaikutusten, joiksi lasketaan esimerkiksi kyberrikollisuus. 

Tim Andree, Dentsu Aegis Networkin globaali toimitusjohtaja, muistuttaa internetin ja kehittyneen digitaalisuuden noin 30-vuotisen taipaleen tuoneen mukanaan huikean muutoksen yhteiskuntien kehitykseen, talouskasvuun, työpaikkojen määrään, se on nostanut miljoonia ylös köyhyydestä ja muuttanut monin tavoin elämäntapaamme. 

- Innovaatiot ja kasvu, jonka digitaalinen talous on mahdollistanut globaalisti, on kuitenkin kääntöpuoleltaan monimutkainen yhtälö monille. Perimillään teknologisen innovaation tulisi palvella ihmisten perustarpeita. On selvää, että meidän tulee löytää kestävämpiä tapoja käyttää dataa, teknologiaan ja luovuutta myös ihmisten ja yhteiskuntien auttamisen, eikä vain talouskasvun apurina. 

- Oma toiveeni on, että tämä raportti antaa uusia näkökulmia siihen, miten ihmiset näkevät digitaalisuuden ja aloittaa keskustelun siitä, kuinka yrityksien tulisi valjastaa teknologiaa rikastamaan ihmisten elämää merkityksellisillä tavoilla, Tim Andree kommentoi. 

Voit ladata koko tutkimuksen tästä.