Kansainvälinen mielenterveyspäivä kiinnittää jälleen huomiota henkisen hyvinvoinnin edistämiseen, mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja hoitoon sekä mielenterveyspotilaiden asemaan. Dentsulla työntekijöiden henkistä hyvinvointia tuetaan esimerkiksi säännöllisen wellbeing-tunnin muodossa. 

Mielenterveyden ongelmista johtuva työkyvyttömyys on kasvanut. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Tilastokeskus kertoo, että mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Koronaepidemia on lisännyt henkistä kuormittuneisuutta entisestään. THL:n tutkimustuloksista selviää, että koronan toinen aalto lisäsi työikäisten aikuisten ja erityisesti korkeakoulutettujen naisten psyykkistä kuormittuneisuutta.  

Jotta mielenterveyden häiriöitä voitaisiin ehkäistä ja jotta niistä aiheutuvia haittavaikutuksia olisi mahdollista minimoida, on myös työpaikoilla keskitytty aiempaa enemmän henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. 

Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, jonka ehkäisemiseen työpaikoilla keskitytään entistä enemmän – myös dentsu haluaa toimia ennaltaehkäisevästi. 

Hyvinvointitekoja työajalla 

Wellbeing-tunti on yksi dentsun tarjoamista työkaluista työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen. Käytännössä wellbeing-tunti tarkoittaa sitä, että jokainen dentsulainen saa käyttää viikoittain yhden työtunnin parhaaksi katsomallaan tavalla henkistä tai fyysistä hyvinvointiaan tukemaan. 

– Tunnin voi käyttää vaikkapa metsälenkkiin, meditointiin tai muuhun omaa hyvinvointia edistävään toimintaan, Petra Casagrande, Talent & People Partner, dentsun HR-puolelta avaa. 

Dentsulla web-analyytikkona työskentelevä Harriet Harsto kertoo, että hän hyödyntää wellbeing-tunnin useimmiten siihen, että käy koiransa kanssa normaalia pidemmällä lenkillä tai pistäytyy salilla, jos siltä tuntuu. Kotijoogakin on Harstolle mieleistä puuhaa.  

– Minulle liikunta on aina myös henkistä hyvinvointia. Saan tilaa ajatuksilleni ja omalle itselleni. On mahtavaa, että saan käyttää tuon ajan työajastani. Muutenhan se tulee nipistettyä esimerkiksi yöunista, mikä taas ei ole kovin hyvä idea pitkällä tähtäimellä, Harsto toteaa. 

 

Jos hyödyntää yhden työtunnin hyvinvointinsa edistämiseen joka viikko, vuositasolla siitä kertyy kuutisen hyvinvointipäivää. 

– Uskomme, että hyvinvoinnin rakentamisessa nimenomaan säännöllisyys on tärkeää. Työntekijä voi itse kuitenkin päättää, hyödyntääkö wellbeing-tunnin viikkotasolla vai haluaako kerätä tunnit yhteen ja pitää yhden kokonaisen hyvinvointipäivän, Casagrande sanoo. 

Harston mielestä wellbeing-tunnin hyvinvointivaikutus syntyy kahdesta eri tekijästä:  
 
– Sen lisäksi että voin oikeasti tehdä työajalla jotain itselleni mielekästä, on minulla myös tunne, että työnantajani ihan oikeasti välittää minusta ja hyvinvoinnistani. 

Wellbeing-tunnin lisäksi dentsu panostaa kattavaan työterveyshuoltoon ja sen kautta tarjottaviin tukipalveluihin, kuten siihen, että työntekijät pääsevät halutessaan esimerkiksi työpsykologin vastaanotolle. Lisäksi esihenkilöitä koulutetaan jatkuvasti, jotta kuormittuneisuuteen osataan puuttua varhaisessa vaiheessa. Työntekijöiden jaksamista tuetaan myös valmennuksellisella Auntie-hyvinvointipalvelulla: työhyvinvointiin liittyviä haasteita voi ratkoa luottamuksellisesti yhdessä koulutetun ammattilaisen kanssa. 

Harriet Harsto on sitä mieltä, että liian usein organisaatiot kannustavat työntekijöitään vain fyysiseen aktiivisuuteen tai luetteloivat saatavilla olevia työsuhde-etuja: 

– Minulle tärkeintä on se, että koen työnantajani olevan minun puolellani, ajattelevan minun etuani ja olevan valmis tarjoamaan proaktiivisesti erilaisia mahdollisuuksia ongelmien ennaltaehkäisyyn. On tosi tärkeää, että työnantaja madaltaa kynnystä puhua asioista ja kannustaa työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan – se on tosi merkittävä apu. 

 

Kansainvälistä mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Teemapäivän tarkoituksena on herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveysongelmien ehkäisemisestä ja niiden hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestön (WHO) julistamaa teemapäivää on vietetty aina vuodesta 1992 alkaen.